torstai 28. helmikuuta 2013

Räps räps filmaten.

Dokumentaarinen Valokuvaus. Siinäpä juttu joka tuntuu herättävän pulinoita puolesta ja vastaan. Valokuvaus on monilla pariskunnilla ehdottomasti siellä "panosta"-listalla, toiset ovat valmiita pihistämään ja heille riittää miljööpotretit. No me kuulumme siihen ensimmäiseen joukkoon, eli haluamme ulkopuolisen valokuvaajan ikuistamaan päivämme. Budjettikysymyksistä johtuen muutama valokuvaaja kuitenkin jouduttiin karsimaan pois heti alkuunsa (ah, sydämessä raapaisee vieläkin).

Meidän tuttavapiiristä löytyy jokunen valokuvaaja, mutta molemmille oli selvää, että kuvaaja on tultaa ulkopuolelta. Kihlajaiskuvissa huomasimme, että pystymme vapautumaan silloin paremmin. Hassuahan tässä on se, että monille pareille asia tuntuu olevan päinvastainen.

Vuoden 2010 hääkuva.
Rakastan valokuvia. Oli kyse sitten baari-illasta tai lounaasta niin kuvia on saatava. Ja MONTA.  Ja eri ilmeillä Ja eri kuvakulmilla. Ja ihan jokaisen kanssa. Mielestäni kuvia on ihana katsoa,  ja hauskoja, ikimuistoisia hetkiä on ehdottomasti saatava talteen, mutta itseltäni ei löydy intoa ja aikaa alkaa harrastamaan valokuvausta yhtään hyvin alkeellista amatööritasoa pidemmälle. Oma kuvaus siis tapahtuu täysin digipokkarin ja kännykän varassa. Siksi arvostankin suuresti valokuvaajien ammattitaitoa.

Suomessa on ihan mielettömän upeita häävalokuvaajia ja kaikkia kuvia selatessa huomaan miettiväni, että "tuollaisen kuvan haluan" ja "tuon" ja "tuon kanssa".

Itse käytin kanssasiskobloggaajien tietotaitoa hyväksi, mutta ajattelin päivitellä tähän myös muutaman kuvaajan ja heidän hinnastojaan. Lähettelin tarjouksia noin kymmenelle kuvaajalle. Minulta ei siis listauksesta  löydy muutamaa suosittua valokuvaajaa, koska niin upeita kuin heidän kuvansa ovatkin, en saa sulhon hyväksyntää budjettiasiassa. Eli listauksessa siis suosikkikuvaajiamme (sattumanvaraisessa järjestyksessä ;)), joiden dokumentaariset hääpaketit ovat alle 1000 euroa. Saamieni tarjousten, monen monen suosituksen ja kuvan katselun jälkeen päädyimme omaan TOP-kolmoseen: Antti Ekolaan, Samuli Miettiseen ja Ville Honkamäkeen.

1. Antti Ekola
Antti on palkittu, pitkän kokemuksen omaava valokuvaaja. Mielestäni Ekolan kuvissa on ihana tunnelma. Tämä hinnasto on hänen sivuiltaan.

Aamun valmistelut & Kirkko & Juhla & Potretti, alkaen 890e sis. ALV (24%)
- Suunnittelupalaveri hyvissä ajoin ennen hääpäivää
- Aamun valmistelujen kuvaus aina kampaajalta / meikkaajalta alkaen
- Vihkitoimituksen kuvaus
- Potrettikuvaus miljöössä valitsemassanne ympäristössä
- Hääjuhlapaikalla kuvaaminen
- Kuvien täydellinen jälkikäsittely
- Kaikki kuvat CD/DVD:llä tiedostoina täydellä teettämisoikeudella.
- Sisältää 8-14h kuvausta

2. Samuli Miettinen
Samuli minulle vinkattiin facebookissa. Rakastuin kuviin, tunnelma ja ilo välittyvät samantien. Miettisellä ei ole tarjousta esillä nettisivullaan, mutta sähköpostiin tarjouksen sain ja erittäin loistava hinta-laatu -suhde miehellä.

3. Ville Honkamäki
Villen löysi itseasiassa sulhoni naimisiin.infon valokuvaajaketjusta. Ville on vielä suhteellisen tuore tuttavuus alalla, mutta hänen kuvansa ovat persoonallisia ja hauskoja. Villen hinnaston löytää täältä:

Dokumentaarinen hääkuvaus (koko päivä hääparin mukana, sis. valmistelut, vihkikuvauksen, miljööpotretit ja kuvauksen juhlapaikalla) 699 e
- Kuvien toimitus salasanasuojatun verkkogallerian kautta (verkkogalleria käytettävissä vuoden ajan kuvien toimittamisen jälkeen)
- Rajoittamaton teettämis-/tulostuttamisoikeus kuville (saat teettää esim. juhlien kiitoskortit haluamassasi paikassa)
- Toimitettavat kuvat tulevat olemaan täysikokoisia, jälkikäsiteltyjä kuvia. Toimitan pakettien yhteydessä myös valmiiksi web-käyttöön soveltuvat kuvat.
- Hää- ja kihlakuvapaketit sisältävät edellämainittujen asioiden lisäksi suunnittelupalaverin.
- Hääkuvauspakettien yhteydessä toimitan myös pienen, n. 5-10 kuvaa sisältävän, kuvasetin kahden vuorokauden sisällä kuvauspäivästä. Kuvapaketin suuntaa-antava sisältö voidaan sopia etukäteen, mutta paketin tarkoitus on, että esim. sosiaaliseen mediaan saa kuvia jakoon pian juhlien jälkeen.

Lisäksi saimme valokuvaajat.fi sivuston kautta saimme oikein hyviä tarjouksia.

Meidän TOP-kolmosesta valitsimme elokuisiin häihimme kuvaajaksi Ville Honkamäen. Ville on itseoppinut espoolainen kuvaaja, joka sai kunniamaininnan kuvastaan "Something Old" vuoden 2013 Hääkuvakisassa. Olen erittäin innokas ja iloinen valinnastamme.

Villen kanssa yhteydenpito on ollut todella sujuvaa ja olen varma, että hän vangitsee visiomme upeasti kuviksi. Villen blogi ja kuvia voi nähdä: www.villekuvaa.com.

"Something Old", Ville Honkamäki.


Vuoden 2013 hääkuvien parhaimmisto löytyy täältä. Ihailkaa <3 Vuoden 2010 hääkuvasaldoa löytyy täältä ja vuoden 2011 täältä.



<3 Päivän fiilis-kuva:

Kuva

maanantai 25. helmikuuta 2013

Juhlapaikan metsästys...

Tämä on siis niin tuttu ja turistu virsi jo pääkaupunkiseutu-morsianten keskuudessa, mutta avaanpa minäkin vielä sanaisen arkkuni.. Juhlapaikan (ihan mahdottomasta, kuluttavasta ja hiuksia harmaannuttavasta) etsinnästä...

Eli minun unelmien häät järjestettäisiin Vanajan Linnassa. (Tähän väliin on pakko sanoa, että miksi tuo MINUN häät tuppaa teilaamaan MEIDÄN häitä???!!) Siis ihan vaan silloin jos olisin muutaman viisinumeroisen luvun verran rikkaampi. Mutta kun en ole niin sen aiheen voikin jättää ennen kun edes alkuun pääsee. Viimeksi tänään kuolattiin kaason kanssa Vanajanlinnaa ja sen hääpakettia.

Vanajanlinna. Kuva

THE paikka nro 2 on Söderkullan kartano. Kartano sijaitsee Sipoossa ja on erittäin suosittu hääpaikka. Miljöö ja sisätilat on upeat, mutta oon nyt joutunut myöntämään itselleni, että sekin on vain liian kallis. 

Söderkullan kartano. Kuva

Kulosaaren Casinon vain mainitsen ettei touhu mene ihan pillittämisen puolelle. Yritettiin ja yritettiin ja karsittiin vieraita ja laskettiin jajajaja EI silti saatu tätä ihanaa merellista paikkaa mahtumaan budjettiin.

Kulosaaren Casino. Kuva
No, ensimmäiset (ja kunnon varteenotettavat) paikat näiden kahden pettymyksen jälkeen oli sitten Hämeenkylän ja Backaksen kartanot Vantaalla. Molemmista saatiin ihan hyvät tarjoukset, mutta Backas todettiin liian pieneksi meidän 90 hengeen hääseurueelle ja Hämeenkylän remontti ei kerkeä välttämättä valmistumaan siihen mennessä.

Hämeenkylän kartano. Kuva
Näiden vastoinkäymisten jälkeen vaihdettiinkin sitten kurssia paikan etsinnässä. Alun perin lukuisten laskelmien jälkeen oltiin tyydytty ravintolahäiden kalliimpiin alkoholihintoihin, mutta päätettiinkin tuossa jokunen aika sitten, että halutaan paikka ilman anniskeluoikeuksia. Ja nyt kun meille tuleekin paikka ilman A-oikeuksia niin voidaan toteuttaa se drinkkibaari josta ollaan puhuttu ;)

Meillä molemmilla oli aika vahva mielipide siitä, että työväentalot ja nuorisoseuratalot ei ole meidän juttu ja kuten moni tietää, se rajaa tällä seudulla aika paljon mahdollisia paikkoja. Ne vähäisetkin jotka löydettiin, ei vain millään vetäneet sitä ihmismäärää, joka halutaan kutsua. Nuuksion ulkoilumaja ja Kulosaaren kartano oli hyvin varteenotettavia vaihtoehtoja, mutta meidän pääkriteeri oli, että vieraiden on istuttava yhdessä tai ihan maksimissaan kahdessa samassa tilassa ja noissa paikoissa meidän vierasmäärää jouduttaisiin sirottelemaan useampaan tilaan.

Äitini bongasikin Espoossa meren rannalla (mutta aivan kivenheiton päässä Helsingin keskustasta) sijaitsevan Villa Åkerblomin. En ole villaan kovinkaan törmännyt vaikka olen kolunnut hääpaikkoja jo pari vuotta läpi. Paikassa on juuri vaihtunut pitopalveluyrittäjä ja paikka vaikuttaa oikein kivalta. Tilavuokra on oikein kohtuullinen, porukka pääsee samaan tilaan ja pitopalvelu on erittäin joustava :) Miinuksia ovat vain läheiset naapurit ja pöytien raivaaminen tanssin alkaessa, eli siis vähän ahdas tila kuitenkin on :( Talvella rakennus näyttää ulkoapäin vähän nuhjuiselta, mutta uskon (lue toivon todella) että kesällä paikka on paljon kauniimpi ja voihan ulos laittaa istutuksia vähän kaunistamaan paikkaa. Ja maisemat on kyllä niin ihanat, että nekin kompensoi :D Kompromisseja on vain tehtävä ja meidän päätös oli nyt sitten luopua väljästä tilasta. 75 hengen juhliin olisi ihan täydellinen paikka, mutta meillä aikeena änkeä pari 8 hengen pöytää vielä lisää, jolloin tanssilattiatilaaon nipistettävä.





Kuvat on villan sivuilta http://www.villa-akerblom.fi/. Sivuilta voi myös tutustua kartanoon lisää :) Meille noi punaiset tuolihuput vaihtuu valkoisiin ja kaikki pöydät on kahta lukuunottamatta 8 hengen neliö-pöytiä :) Paikassa on juuri myös sisätilat remontoitu, tapetteja vaihdettiin kun käytiin katsomassa paikkaa. Kyllä tässä alkaa pikkuhiljaa olemaan todella tyytyväinen, vaikka paljon koettiinkin pettymyksiä juhlapaikan suhteen. Saisi minun puolesta se huono onni loppua nyt tähän! :D



<3 Päivän biisi




Tahdon, tahdon!

Sulho kosi 11.12.11 ja kihlajaisia vietettiin 21.4.2012 Helsingin Vuosaaressa Villa Lill Kallvikissa. Äitini halusi järjestää kihlajaiset, sillä meidän suvussamme on totuttu juhlimaan. Sulholle kihlajaiset oli tuore tuttavuus ja J yrittikin ensiksi vähän vastustella, mutta kuultiin niin paljon positiivista palautetta ja saatiin niin hauskat juhlat, että sulhokin pyörsi sanansa ja kiitteli kovasti jälkikäteen mamman järjestämistä kekkereistä..



Päätimme myös ottaa viralliset kihlakuvat ja olen supertyytyväinen niin päätökseen kuin kuviinkin. Kuvaajamme oli ihana Sarah Frechette Pikku Arkista. Tässä vähän maistiaisia kihlakuvistamme...









Sarahilla oli mahtavia ideoita ja hän sai todellakin taltioitua sen mitä halusimmekin. Kihlakuvat on myös löytäneet paikkansa kollaasina meidän seinältä..

...Ystävien kanssa juhlittiin kihlausta myös Ruotsissa...Keväinen Tukholma on jättefint ;)

Tukholman kirsikkapuut
























 


...Mutta sulhon kanssa suunnattiin Berliiniin, joka on vielä kivempi ;)..!



Berliini on ihan mieletön paikka. Sieltä löytää jokaiselle jotain: shoppaajalle KaDeWe ja Kufürstendammin putiikit, nähtävyyksien kalastajalle Brandenburgin portti ja Checkpoint Charlie ja bilettäjälle Berliinin kaiken kattava yöelämätarjonta. Erittäin nolona joudun myöntämään, että tämä pariskunta oli niin rättiväsynyt päivien jälkeen, että jäi baarit ihan kokonaan valloittamatta. Aika loppui ihan kokonaan kesken.. Noinkin suuressa kaupungissa olisi ollut vaikka mitä nähtävää ja koettavaa. Ei edes keretty moikkaamaan norsuja Berliinin eläintarhaan :/

Berliini on jo kalliimpi kuin Saksan muut kaupungit, mutta katuruokakulttuuri on ihan eri tasolla Suomen kanssa ja paljon halvempaa. Maaliskuun lopussa Berliinissä oli jo paikoin T-paita -kelitkin ;) Liikkuminen Berliinissä on vielä erittäin helppoa, metrolla ja paikallisella ratikalla pääsee kulkemaan tosi kätsysti. Kannattaa hankkia useamman päivän lippu, jolla voi matkustaa rajoittamattomasti.




Döneriä döneriä ;) J ois raahannu tätä kotiinki jos ois pystyny :D

Kauppojen hintataso on muuten samoissa lukemissa, mutta tarjonta tietysti ihan eri luokissa. Voin kertoa, että matkalaukun kilomäärät huiteli reissun jälkeen reilusti yli lentoyhtiön sallitun painorajan ;) Ei voi muuta sanoa kuin mars, mars Berliiniin kaikki!



<3 Päivän biisi:

Ensisilmäyksellä..(kö)??

Jos palataan ihan tarinan alkupäähän.. Morsian tapasi sulhonsa vuonna 2005 yhteisten kavereiden kautta Puotilan rannassa. Rakkautta ensisilmäyksellä? Voisin sanoa, että ei mennyt niin kuin elokuvissa vaikkakin jo silloin katseltiin toisiamme pilke silmäkulmassa ;) Ei siis se maailman romanttisin alku, mutta alku kuitenkin..

No, mutta meidän tarinalla on myös toinen alku..Päädyttiin samaan lukioon ja istuttiin monen monta kurssia yhdessä. Meidän punastelu lähti käyntiin syksyllä 2007 ja seurustelu aloitettiin muutaman kuukauden päästä Wanhojen tanssien kipinöiden synnyttämänä <3 Mainittakoon vielä, että ihan kavereina aloitettiin harjoittelu, mutta sulhon kaksi vasenta jalkaa varmaan hellytti minut..Highschool sweethearts kuulostaa siis jo paljon söpömmältä ;)

Tapaamispaikasta Puotilasta on kuitenkin tullut niin tärkeä parille, että alttarillekin tullaan astelemaan Puotilan pienessä, mutta sitäkin tunnelmallisemmassa kappelissa 2.8.2014. Kai siinä 15-vuotiaina jotenkin alitajuntaisesti kuitenkin vain tiesi, että siinä se on <3 Elokuun valinta hääkuukaudeksi oli suhteellisen helppo.. Elokuu on ihanan kesäinen kuu, mutta pimenevät illat tuovat oman säväyksen :)



Puotilan kappeli on Vartiokylän seurankunnan kappeli ja yksi Helsingin suosituimmista vihkikirkoista. Se on alunperin rakennettu kartanon viljasiiloksi, mutta vihittiin kirkoksi vuonna 1963. Kappelia voi varata vihkikirkoksi vuotta aiemmin, joten jään jännittämään saanko toivomamme ajan ;)



Helsingin vanhakirkko on toisena listalla. Kirkossa on ihana vaalea sisustus ja vanhan ajan tunnelmaa.


Johanneksenkirkko Helsingin Punavuoressa on tyyliltään uusgoottilainen ja erittäin juhlava kirkko. Sitä olen pienestä pitäen ihaillut ja siksi se olisi myös ihana vihkikirkko.


Mitä mieltä te olette kirkoista? Mikä on oma suosikkinne? :)



<3 Päivän miete:

"The greatest thing you will ever learn is just to love and be loved in return"

tiistai 5. helmikuuta 2013

Blogien ihmeellinen maailma...

Täytyy myöntää: en ole koskaan kirjoittanut päiväkirjaa nejää päivää kauemmin. En ole koskaan kirjoittanut blogia. En ole koskaan seurannut blogeja aktiivisesti.

Sinä päivänä kun vastasin mieheni kosintaan myöntävästi, päätin, että asiaan tulee muutos. Ja yli vuosi kihlauksen jälkeen otin itseäni niskasta kiinni ja päätin aloittaa elämässäni jotain uutta; blogin, joka kertoo elämästäni opiskelijana ja matkastani alttarille.

Alku ei ollut helppo. Sivusto temppuili ja kesti kauan ennen kuin tajusin jutun ytimen..Monen monta tuntia myöhemmin tässä tämä kuitenkin on: Minun Blogini.



 <3 Päivän miete:

"Jos pidät minusta
lupaat poimia minulle
kaikki tuikkivat tähdet
tummalta taivaankannelta.
Jos pidät minusta oikein paljon
lupaat noutaa minulle
hopeisen kuun taivaalta.
Mutta jos rakastat minua
et tee turhia lupauksia."

-Nyyti-